Mietteitä matkalle
Näin marraskuun pimeydessä tekisi lähinnä mieli käpertyä talviunille. Kuinka ihanaa olisikaan oikaista lämpimän peiton alle ja raukeana kääntää silloin tällöin kylkeä! Toisaalta väliin jäisi paljon tärkeitä ja mielenkiintoisia asioita, jos vain nukkuisi koko ajan. Eiköhän sopiva määrä lepoa ja valveillaoloa ole paras tapa edetä.
Ensi sunnuntaina kirkon uusi viikko alkaa pyhällä, joka on nimeltään valvomisen sunnuntai. Ei meitä sentään kuitenkaan kutsuta viettämään päiviämme ilman unta, vaan kyse on hengellisestä valvomisesta ja Kristuksen paluun odotuksesta. Helposti kotiudumme ja totumme tähän maalliseen todellisuutemme niin hyvin, että olemme hengellisesti kuin talviunilla. Kuitenkin kaikki joskus lähdemme täältä ja siihen meidän on oltava valmiita. Tällaisen valvomisen ei kuitenkaan tarvitse olla jotakin väsyttävää ja voimia kuluttavaa. Kristityn valvominen on ennemmin turvautumista Jumalaan ja luottamusta siihen, että hän vie meissä aloittamansa työn päätökseen. Yhdymme rukoukseen: ”Herra, opeta meitä käyttämään oikein tämä lyhyt aika, jonka olet antanut elettäväksemme. Auta valvomaan, rohkaise rukoilemaan.”
Maini Salmi
nuorisopastori
2020-11-12 06:00:00.0