Vanha hautausmaa

Vanha hautausmaa

Kirkkoniementie 2, 51200 Kangasniemi

SANKARIHAUDAT

Kirkon länsipuolella lepäävät 1939-1944 sotien 312 sankarivainajaa.

1956 pystytetyn sankaripatsaan on tehnyt Lauri Leppänen.

1918-SODAN MUISTOMERKIT

SANKARIMUISTOMERKKI (Suomi 100-hanke)

30.11.2017 paljastettiin sankarimuistomerkki kaikille kangasniemeläisille

talvi, jatko ja Lapin sodan sankarivainajille. Kivi on Hokan Mustavuoen syeniittiä

ja sen lahjoitti Jari Hokkanen. Kivi on kangasniemeläisten eri tahojen ja toimijoiden

yhteistyön tulos. Kiven matkasta Hokasta kirkonkylään sekä paljastustilaisuudesta

voit katsoa Esa Orren tekemän filmin osoitteesta:

https://www.youtube.com/watch?v=_j4vXAEdz-8

 

MUISTOLEHTO

Muistolehtoon kätketään tuhkat ilman uurnaa ja hautausmaan kiviaitaan voi

halutessaan saada vainajan nimilaatan. Kukat ja kynttilät lasketaan muistokivelle.

Muistolehdon ja kiven on suunnitellut hortonomi Seija Kotilainen.

MUUALLE HAUDATTUJEN MUISTOKIVI

Muualla haudattujen muistokiven on tehnyt taiteilija Juhani Saksa ja raamatunlauseen

tekstimallin Raija Pynnönen.

HAUTATOIMI (Hautapaikat, hautaukset ym)

Reijo Kilpelä 0400 143 613
Katja Hepo-Oja (sijainen) 0400 143 619

HAUTOJEN HOITO 

Anne Laitinen 0400 143 612
Katja Hepo-Oja (sijainen) 0400 143 612 / 0400 143 619

 

 

 

 

 

 

 

HISTORIATIETOJA:

Savolaisen perinteen mukaan kalmistosaaria on käytetty laajalti hautapaikkoina 1600-luvulle saakka. Vaikka pitäjäämme perustettiin hautausmaa 1650-luvulla, hautaamista saariin ym. paikkoihin jatkettiin luultavasti n. 1720-luvulle saakka. Pitäjän laajuuden ja huonojen tieolojen vuoksi tämä oli täysin ymmärrettävää.

Kuva: Simo Kompan kokoelma

Perustettu hautausmaa oli aluksi vaatimaton kooltaan. Varakkaat vainajat haudattiin kirkon lattian alle. Hautausmaan ensimmäinen laajennus tehtiin kuitenkin vasta 1809, toinen 1853, kolmas 1889 ja neljäs 1919. Nykyinen pinta-ala on 3,5 hehtaaria.

Aluetta ympäröivä huonokuntoinen puuaita korvattiin kiviaidalla 1818. Tällä toimenpiteellä estettiin kotieläinten, lähinnä irrallaan kuljeskelevien vuohien ja sikojen pääseminen hautausmaalle.

Jo 1880-luvulla kutsuttiin lääninpuutarhuri antamaan neuvoja puiden istuttamista ja kirkonmäen alueiden tasoittamista varten. 1920-luvulla rakennettiin vesijohto ja  1930-luvulla tehtiin mittavia kunnostustöitä, joista v. 1935 silloinen kirkkoherra J.F.Kuorikoski kirjoitti tyytyväisenä Mikkelin Sanomissa: ”Hautausmaalla oleva syvä notko täytettiin, käytävät avattiin, kiviaitaa siirrettiin ja korjattiin. Myöskin on sinne istutettu uusia puita ja kastelua varten on hankittu vesisäiliö kellotapulin viereen.”

Hautausmaan nykyisin käytössä oleva hautapaikkakartta on tehty vuonna 1937. Sen mukaan hautapaikkoja on kaikkiaan 6250. Hautausmaalla ei ole enää hautaamattomia alueita, vaan hautaukset tapahtuvat pääasiassa vanhoihin sukuhautoihin ja jäljellä oleviin yksittäisiin hautoihin. Syvähautaus on ollut käytössä vuodesta 1958. Luettelot haudatuista alkavat vuodesta 1685, mutta hautasijakartat vasta vuodesta 1937.

Koneellinen haudankaivuu aloitettiin v. 1983 ja nykyisin sen suorittaa Jukka Klemola/Teerikangas Oy

 

Pysäköinti Pysäköinti