Mietteitä matkalle

”Jumala, etsitkö sinä minua? Olen uponnut oman elämäni sotkuihin, enkä löydä tietä ulos. Olen kadoksissa itseltänikin. Löydä sinä minut, Jumala!” Näin koskettavasti ja väkevästi on kirjoittanut Pirjo Kantala. Löysin tämän rukouksen eräästä rukouskirjasta, kun pohdiskelin ensi pyhän jumalanpalvelusta, jonka aiheena on itsensä tutkiminen. 

Oma itse on toisaalta niin äärettömän tuttu ja toisaalta niin äärettömän tuntematon. Itsensä tutkiminen on haastava laji. Monesti luokittelen itseni jonkinlaiseksi ihmiseksi – ja sitten yllätän itseni toimimalla aivan täysin eri tavalla. Omaa itseä tutkiessa tulee helposti oltua itseä kohtaan aivan liian kriittinen. Toisaalta ojasta allikkoon mentäessä monesti omia paheita tulee katsottua läpi sormien toisin kuin muiden kohdalla. Toisinaan itsensä kanssa on helppo olla. Toisinaan taas oman itsen kanssa on aivan hukassa eikä tiedä mistä aloittaisi. Itsensä tutkiminen on kuitenkin yksi elämän mielenkiintoisimpia ja tärkeimpiä matkoja. 

Lopulta kuitenkin on yksi, joka tuntee meidät perin pohjin. ”Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu.” (Psalmi 139: 16) Saamme löytää itsemme Jumalan rakkaina lapsina, joille on annettu armon lahja. Epävarmuuden hetkellä saamme rohkeasti pyytää Kantalan sanoin: ”Olen kadoksissa itseltänikin. Löydä sinä minut, Jumala!”
 

Maini Salmi
nuorisopastori