Mietteitä matkalle 14.5.
Terveisiä!
Voisin lähettää itselleni terveisiä – onhan Tuulan päivä, kun tämä kirjoitus ilmestyy! Oma nimi on uskomattoman tärkeä; se on vuosien saatossa kaivertunut jonnekin sisimmän uumeniin. Huomasin heti oman nimeni, kun vilkaisin työkalenterista torstaita 14.5. Silmät ja korvat erottavat sen muusta hälinästä.
Tuula-nimi tulee luultavasti tuulesta. Tuulesta temmattu! Pidän tuulesta ja tuulisesta säästä. Tuuli voi olla monenlainen. Se voi olla lempeän loiva ja hoitava. Toisinaan raikas ja rivakka, myös puuskainen ja kova vastus. Sitä kaikkea löydän myös itsestäni.
Ihanat ovat Jeremian kirjan sanat; taivaalliset terveiset tähän päivään: Näin sanoo Herra, joka sinut loi: - Älä pelkää! Minä olen lunastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun.
Saan kuulua Herralle sellaisena kuin olen: särmäisenä tai pehmeänä, joustavana tai jyrkkänä, makeana tai kirpeänä. Nimeni on hänelle tärkeä. Olen hänelle rakas.
Minä olen minä. Sinä olet sinä. Sinä olet Herralle yhtä tärkeä kuin minä. Hän kutsuu myös sinua nimeltä. Saat liittyä armosta hänen omiensa joukkoon ja iloita omasta nimestäsi.
Tuula Suuronen
2020-05-14 06:00:00.0