Uutislistaukseen

Mietteitä matkalle 10.10.2019

10.10.2019 08.00

Kiitos Jukolan veljesten tavalla

 

Aleksis Kivi kuvaa Seitsemän veljestä -kirjassaan poikien paluuta Impivaarasta Jukolaan. Aapo toteaa: "Kiitos Jumalalle, joka meitä johdatti, kiitos meille itsellemme, jotta tahdoimme ajoissa viisastua, kiitos äidillemme, joka lapsuutemme päivinä muistutti meille Jumalan tahtoa ja lakia! Hänen lauseistansa painui aina yksi ja toinen sydämemme syvyyteen, joista varoittava ääni aina kuiskasi meitä korvaan, kuiskasi halki hurjimpain myrskyin ja elomme alus ei vaipunutkaan haaksirikkoon". Juhani jatkoi: "Ah, jos eläisi nyt äiti, käyskellen tuolla Jukolan pihalla, niin, nähtyään poikiensa lähestyvän, kiirehtis hän meitä vastaan aina Ojaniitun ahteelle tuolla. Mutta taivaan salissa istuu nyt eukko vartoen lapsiansa. Kyllä tullaan, muori, tullaanpa Jumalan avulla mekin sinne kerran".

 

Siinä on kansanmiesten suulla lausuttu kiitos omalle äidille ja Jumalalle. Elämän koulu oli opettanut äidin merkityksen. Heille näytti aukenevan avoin yhteys taivaaseen, jossa äiti jo odotti heitä. Veljet lausuvat äidille kiitoksen myös kristillisestä kasvatuksesta. Kuinka arvokas onkaan lapsuudessa kylvetty Jumalan sana. Lapsen varttuessa voi tulla ristiriitoja ja nuori voi tuoda murheita. Mutta toivottavasti kiitoksen aika kasvattajille tulee silloin kun he vielä ovat voimissaan keskellä elämänrytmiä.

 

Pirkka Sieviläinen

 

.