”Jumala ei kiusaa ketään”

     Yllä olevat sanat on lainaus tulevan sunnuntain eräästä raamatunkohdasta (Jaak. 1: 13). Nuo sanat ovat hyvin tärkeät. Me tarvitsemme niitä.  

     Me tarvitsemme näitä sanoja, kun elämän ahdistukset vyöryvät ylitsemme. Me tarvitsemme näitä sanoja, kun sairaudet vaivaavat ja perheen asiat ovat umpisolmussa, eikä mikään tunnu muuttuvan. Jos näin on laita sinun elämässäsi, ei ole ihme, jos mieleesi hiipii ajatus: Jumalakaan ei välitä minusta, miksi hän kiusaa minua ja meitä? Muista kuitenkin aina että Jumala ei kiusaa sinua. Hän auttaa ja rohkaista sinua. 

     Jumala ei siis kiusaa meitä. Mutta itse kyllä osaamme kiusata itseämme ja myös toisia.  ”Jokaista kiusaa hänen oma himonsa”, Jaakob kirjoittaa. Himo tarkoittaa epätervettä suhdetta johonkin asiaan tai ihmiseen. Tällainen epäterve suhde joihinkin asioihin eli himo voi ilmetä vaikkapa toisten arvosteluna ja tuomitsemisena ja kaikenlaisena ahnehtimisena.  Nämä ja monet muut asiat kiusaavat meitä ja me jopa annamme niille luvan kiusata meitä. Silloin ilo ja elämän tarkoitus ovat kateissa. 

     Herramme Jeesus Kristus tuli maailmaan, jotta me voisimme vapautua himoista. Hän kantoi ruumiissaan ristille meitä piinaavat pimeät voimat ja voitti ne. Siksi me hänen tähtensä voimme vapautua meitä sitovista himoista ja löytää elämäämme syvän tarkoituksen ja ilon. 

     Eilen, tuhkakeskiviikkona, alkoi paastonaika. Se huipentuu pääsiäiseen, suureen vapautuksemme juhlaan. On alkanut itsensä tutkimisen aika. 

Matti Tolvanen