Kevättä ilmassa

Tapasin hiljattain yli 90-vuoden ikään ehtineen naisen. Sain kuunnella hänen jutusteluaan pitkän elämän varrelta. Elämään on mahtunut monenlaista vaihetta, niin kuin meillä jokaisella. Tämä korkeaan ikään elää saanut nainen oli jäänyt hiljattain leskeksi. Suru oli toki läsnä, yhteiset muistot täyttivät ajatuksia. Hän sanoitti koti-ikävän. Oli ikävä, kaipaus taivaan kotiin. Päästä lepoon. Mutta jatkoi puheessaan, että hänelle on ilmeisesti vielä tehtävää täällä, kun ei ole hänen aikansa vielä ollut lähteä. Hän kertoi muistavansa jälkipolviaan, läheisiään ja monia ihmisiä ja asioita, mitä milloinkin. Muistavansa eli rukoilevansa ihmisten ja asioiden puolesta. Hänellä oli siunaava, lämmin suhtautuminen kanssaihmisiin. Hyväntahtoinen asenne.

Hyväntahtoista asennetta me liene kaikki kaipaamme. On hyvä olla ihmisen seurassa, joka puhuu hyvää ja kohtelee hyvin. Siinä seurassa tuntuu keväältä, kuin alkaisi itsekin kasvamaan ja kukkimaan, lentämään linnun lailla ylemmäs ja näkemään uudesta vinkkelistä asioita.

Luodaan kevättä ympärillemme, ajatellaan hyvää toisistamme ja puhutaan hyviä sanoja!

Eija Partanen