Uutislistaukseen

Paaston ajan pakina

20.2.2018 15.39

 

1900-luvun alussa Intiassa vaikuttanut hengellinen opettaja Sadhu Sundar Singh kirjoittaa: “Istuin eräänä päivänä virran rannalla Himalajan vuoristossa. Nostin vedestä kauniin, pyöreän, kovan kiven ja iskin sen halki. Se oli sisältä aivan kuiva. Kivi oli maannut kauan vedessä, mutta vesi ei ollut päässyt tunkeutumaan siihen sisälle. Tällaisia ovat eurooppalaisetkin. Satojen vuosien ajan he ovat lionneet kristinuskossa, he ovat uponneet sen siunauksiin. He elävät kristinuskossa, mutta usko ei ole päässyt tunkeutumaan heidän sisäänsä eikä se elä heissä. Syy ei ole kristinuskossa, vaan sydänten kovuudessa. Niinpä en lainkaan ihmettele sitä, että kovin harvat ihmiset käsittävät, kuka Kristus on.”

Tie Jeesuksen luokse kulkee sydämen särkymisen kautta. Kivikovan on murruttava. Itseensä tyytyväisen on nöyrryttävä. Pinnan on säröiltävä. Joskus Herramme pistää koko savikipon palasiksi ja palaset hyllylle. Ja ihminen huutaa miksi. Mutta pimeyden on tultava, että löytää Valon.

Tuula Suuronen