Pirkan Mietteitä matkalle

Joskus luulemme olevamme Jumalan hylkäämiä. Kukaan ei voi auttaa. Tuntuu kuin Jumala ei vastaa lukuisiin rukouksiin. Onko Herran käsi lyhennetty niin ettei hän voi auttaa? Hän, joka on tehnyt silmän, eikö hän näkisi sinun hätääsi? Hän, joka on tehnyt korvan, eikö hän kuulisi sinua? Hän joka huolehtii koko luomakunnasta, eikö hän huolehtisi sinustakin? Hän, joka sanoo meidän olevan arvokkaampia kuin monta varpusta, unohtaisiko hän sinut.

Saatamme ajatella: Olen tehnyt syntiä ja olen ansainnut vaivani. Mutta Jumala ei kohtele meitä syntiemme mukaan. Hän, joka valitsi meidät jo ennen maailman luomista ja sovitti Kristuksessa syntimme, ennen kuin kukaan oli rukoillut häntä, kohtelisiko hän meitä syntiemme mukaan? Kenenkään ei tarvitse seisoa Jumalan edessä omien tekojen varassa. Silloinhan ei kukaan pelastuisi. Jumala, joka huolehtii linnuista ja kukista, opettaa meille kuinka hänen monet hyvät työt ympäröivät meitä joka hetki.

Jokainen ihminen on aivan erityinen Jumalan huolen pidon kohde. Toisaalla Jeesus sanoo, että jokainen päämme hiuskin on laskettu. Jumalan huolenpito ulottuu aivan kaikkeen, pienempiinkin yksityiskohtiin. Jokainen pysyy aina hänen muistissaan. Jumalan ja meidän välillä on tunneside: Jumala muistaa meidät luominaan olentoina, jotka ovat hänelle tärkeitä ja rakkaita.

Eilinen on mennyt, huominen ei ole vielä tullut, tänään auttaa Herra. Tänään ja iankaikkisesti voi elää Jumalan armoon turvaten ja hänen valtakuntansa kansalaisena. Tänään ottaa vastaan Vapahtajan kutsun: Tulkaa minun luokseni kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat, minä annan teille levon.

Pirkka Sieviläinen