On suvivirren aika ja suvi suloinen koittamassa. Tähän aikaan vuodesta pääsen yhtymään tuttuihin sanoihin ja säveliin monenlaisissa tilaisuuksissa. Suvivirsi kuuluu itsestään selvästi kevään hartaushetkiin sekä eri ryhmien kevätkauden viimeisiin kokoontumisiin, joissa joskus hymyillen puhutaan kesälomille pääsystä ja ehkä muistellaan kouluvuosien juhlia.

Jos taas itse olen mukana koulun päättäjäisissä tai muissa juhlissa, nousee kyynel herkästi silmäkulmaan, vähän täytyy niiskauttaa ja kaivaa nessupakettia esiin. Niin se vain on silloin kun mieli on tunnetta täynnä.

Suvivirressä soi vahvana perinne. Lukemattomat ovat sitä laulaneet ennen meitä ja lukemattomat laulavat meidän jälkeemme. Kirmaamme kesälaitumille, koululaiset lomilleen ja monet aikuisetkin jonnekin keveämpään olemiseen valon ja lämmön helliminä.

Suvivirsi ja kesä ylistävät Jumalan hyvyyttä. Ympärillämme on niin paljon kauneutta ja hyvää, josta saamme vain ihaillen nauttia. Kasvun ihmeet ulkona luonnossa ja itse kunkin kotipuutarhurin pihamailla ovat meille annettuja lahjoja. Joka paikassa näkyy Luojan kädenjälki. Luojan, jonka siunaus antaa meille tarpeemme.

Laula tai kuuntele siis suvivirttä! Tankkaa siitä voimaa ja iloa tuleviin viikkoihin samalla kun nautit Jumalan hyvyydestä ja rakkaudesta.

Riikka -diakoni