Keväisessä metsässä

On mukava kävellä keväisiä metsäpolkuja. Askelta tarkatessa, hetken pysyä paikallaan, katsoa ja kuunnella. Silloin mieleni lepää.

Lintujen laulua on kuulunut jo pitkään. Pesät alkavat olla valmiina. Peipposen tuttu ääni soi metsän reunassa.

Metsät ovat uskomattoman hienoja paikkoja maailmassa.  Vihreiden sävyjen kauneus puissa, maaston kivet ja kalliot, sammalmatot ja varvikot.

Kaikkea elämää metsässä ei silmäni erota. Tunnen olevani siellä jonkin suuremman äärellä. Itse elämän ja elämän antajan.  

Monet ovat ennen meitä ikimetsiämme kulkeneet  ja kalliolta tähyilleet avautuvaa maisemaa. Metsässä on purettu tunteita, hetken levähdetty ja jatkettu sitten matkaa.  

Omalla matkallani huolet ja murheet ovat metsässä hellittäneet. Katseeni on saanut uuden suunnan ja mieleni rauhoittunut.   

Isä, anna sen rauhan, mitä metsässä kohtaan, säilyä minussa tämä päivä: metsän  valo ja hiljaisuus. Sinä kannat tätä maailmaa ja kaikkea elämää. Sinä kannat minuakin.

Keväistä valoa ja runsasta Jumalan siunausta päivääsi.

                                                                          toivoopi Päivi-pappi