Uuden alussa

Mistä minä alkaisin, jos minä jostain alkaisin? Pitäisikö alkaa vai olla alkamatta, jättää sikseen? Ehkä olet vuoden alussa pohtinut jotain uutta alkua. Ehkä olet huomannut, että vuosien varrella monet alut ovat ajan mittaan hiipuneet eikä nyt usko oikein riitä uusiin alkuihin.

Tämän kirjoituksen alku tuntui tukkoiselta. Juonenpää löytyi silmien edestä Elina Salmisen kirjan otsikosta: Jos minä jostain alkaisin. Totesin, että alkaminen on taas hankalaa niin kuin se useimmiten on. Vuosien saatossa olen oppinut luottamaan, että ajan kuluessa alku saa jatkoa eikä tarvitse hätäillä.

Toinenkin kirja tuli mieleen. Raamattu. Ja miten se alkaa: Alussa Jumala loi. Jumala alkoi. Jumala alkoi luomistyönsä. Ja kerrotaan, että maa oli autio ja tyhjä. Ja Jumalan Henki liikkui vetten yllä.

Riemullisia ja rohkaisevia sanoja jokaiselle, joka on jonkun uuden alussa. Jumala alkoi tyhjän päältä.  Ei siis haittaa, vaikka olisi se fiilis, että on ihan tyhjä. Ehkä onkin parempi tyhjentyä ensin, hiljentyä, pysähtyä, olla vaan, hengitellä ja kuulostella.

Ja Jumalan Henki liikkui vetten yllä. Herkkää. Kuin Henki kuulostelisi, mistä on hyvä alkaa, milloin olisi hyvä alkaa.

Raamattu lupaa, että Pyhä Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja, heikkoja ryhtymään, heikkoja aloittamaan, heikkoja tahtomaan, heikkoja pysymään päätöksessä, heikkoja rutiinien uudistamisessa, heikkoja viemään asioita maaliin. Olkoon heikkoudenlaji mikä tahansa, Pyhä Henki liikkuu tyhjän päällä ja auttaa.

Pieniä alkuja siunaten Tuula Suuronen