Syystoiveita

 
Syksyn saapuessa, 
minussa herää halu tehdä 
jotakin uutta tai 
kohentaa vanhaa. 
Kaiketi koulujen alkaminen
vaikuttaa näin vuosienkin jälkeen. 

Aina olisi jotakin opittavaa 
tai opitun hiomista. 
Tai vain tehdä jotakin, 
mistä on jo kauan haaveillut. 
Vaikka opetella leipomaan 
hyvän reikäleivän. 

Mistä sinä haaveilet tänään?
Entä mitä aiot tehdä asian suhteen? 
Asioilla ei ole tapana muuttua, 
jos jää vain siihen, missä on. 
Mutta toisinaan tarvitaan aikaa, 
että asiat kypsyvät. 

Aivan kuin viljanjyvä; satoa pitää odottaa, 
että siitä syntyy leipä. 
Samanlaista kypsymistä on myös 
Jumalan asioissa. 

Toivoisin, että olisin enemmän 
rakastava, laupias ja uskollinen.
Hengen asioitakin voi harjoitella 
ja jossakin vaiheessa nähdä tulosta. 

Pelkkää miettimistä se ei ole, 
sillä liikkeelle Hän laittaa, 
vaikka tunnen olevani vielä kesken. 
Mutta harjoitella pitää, että uutta oppii. 

Mihin asioihin sinä heräät nyt syksyllä? 
Mitä kaipaat? 
Se tie tulkoon sinua vastaan.
Tässä sinulle Augustinuksen rukous 
tähän aamuun. 

”Rakas Herrani, 
ole Sinä kirkas liekki edelläni, 
ole Sinä ohjaava tähti ylläni, 
ole Sinä sileä polku allani, 
ole Sinä hellä paimen takanani, 
tänään ja aina. ” 

Sinua ja päivääsi siunaten  

Päivi-pappi