Heti, välittömästi, oikopäätä

Mitä vanhemmaksi elän, sitä useammin löydän itsestäni sen, joka toimii heti, välittömästi ja oikopäätä. Mitäpä sitä jahkailemaan, kun asia on selvä. Jos asian voi hoitaa heti, miksi en tekisi niin. Kun homman tekee nyt, se ei jää roikkumaan.

Yllättäen huomaan olevani evankelista Markukselle sukua. En olisi arvannut. Markus kuittaa monta asiaa lyhyesti, ja siksi evankeliumi on kaikkein lyhyin neljästä evankeliumista: Jeesus kulkee hengästyttävää vauhtia tilanteesta toiseen, ehkä mutkia vedetään suoriksi, ehkä Markus karsii aineistoa. En tiedä, kuinka kiire Jeesuksella oli, mutta Markuksella tuntuu olevan kiire saada sanoma Jeesuksesta paperille ja eteenpäin.

Kun Johannes kuvaa Jeesuksen toimintaa, hän käyttää kuusi kertaa sanaa heti. Sen sijaan Markus näki tilanteiden tapahtuvan heti 25 kertaa. Jos Markus ja Johannes tapasivat, he saattoivat joskus olla törmäyskurssilla. Ainakin venymistä ja sovittelua, toinen toisensa kuulemista tarvittiin. Saattoi sopiva työnjakokin auttaa.

Joka kohtaa elämän polulla sana heti ei sovi ollenkaan. Ei sinne päinkään. Mutta on tilanteita, joissa ei ole hyvä jäädä vatuloimaan. Pelastus-kysymyksissä on yleensä toimittava mahdollisimman nopeasti: Viivyttelemättä ulos palavasta talosta, välittömästi soitto 112:een, hengenpelastuksessa ei voi aikailla. Samassa hengessä Markus kertoo opetuslasten reaktion Jeesuksen kutsuun: He jättivät heti verkkonsa ja lähtivät seuraamaan Jeesusta.

Olisiko tänään jonkun tärkeän askeleen aika?

Tuula Suuronen