Koti kunnossa

Kevätvalon tulviessa ikkunoista sisään, tekee mieli nostaa tulppaanit pöytään. Ehkä myös pestä ikkunat. Laittaa vähän kotia. Tehdä pihahommia. Käydä pistämässä mökki kesäkuntoon. Huoltaa vaikka venettä. Valmistautua.

Koti on meille tärkeä paikka. Sitä haluaa, että ympärillä on kaunista ja viihtyisää. Mieli on levollinen, kun saa asua ja oleilla oman näköisessä kodissa. Siksi onkin mielenkiintoista, mitä Jeesus sanoo ensi sunnuntain evankeliumitekstissä: ”Isäni talossa on monta huonetta. En kai minä muuten sanoisi, että menen laittamaan teille asunnon valmiiksi.” (Joh. 14:2, UT2020)

Jeesuksen sanat herättävät monta kysymystä. Millainen Jumalan talo on? Osaako Jeesus sisustaa minulle asunnon toiveitteni mukaan? Tarvitseeko taivaan kodissa pestä ikkunoita? Kenen naapuriksi pääsen?

Ehkä tässä lupauksessa olennaista on kuitenkin se, että – ajatella! – meille on asunto valmiina myös tämän elämän jälkeen, sitten kun joudumme luopumaan kodistamme täällä. Pääsiäisen valo loistaa taivaasta asti. Ylösnoussut Jeesus on voittanut kuoleman, jotta me saisimme elää ikuista elämää taivaassa Jumalan luona. Jotta meillä olisi siellä paikka jossa asua ja viipyä, paikka jossa viihtyä, paikka jota kutsua kodiksi. Paikka jonne kutsua ystäviä, paikka jossa olla myös yhdessä. Paikka, jossa ei mitään puutu, vaan jossa aivan kaikki on valmiina.

Taivaan koti, asunto meitä varten valmiiksi laitettu, jopa kauppakirjat puolestamme maksettu.

Ville Tikkanen

Kuva Garik Barseghyan Pixabaystä