LOHDUTTAKAA

LOHDUTTAKAA

Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani. Jes.40:1. Kärsivä maailma tarvitsee lohdutusta, me kaikki tarvitsemme lohdutusta, sekä suuret, että pienet.

Valitettavan usein on sanamme aivan muuta kuin lohduttavia. Helposti huulillemme nousee kovia, epäystävällisiä sanoja. Me emme oikeastaan tarkoita niin pahaa, mutta se ei paranna asiaa. Sanottua sanaa en saa takaisin. Epäystävälliset, vähättelevät, ivalliset sanat haavoittavat. Unohdan useimmiten sanani pian, mutta hän, jolle sanat sanoin, ei unohda niin helposti kuin minä, ehkä hän ei voi koskaan sanojani unohtaa.

Lohduttakaa! Jeesus on opettanut meitä rakastamaan kaikkia ihmisiä. Rakkauteen kuuluu myös lohduttaminen, rinnalla kulkeminen. Monet kaipaavat lohdutusta, mutta kuka lohduttaisi? Se on sinun ja minun tehtävä. Ystävällisellä sanalla voimme voittaa sulkeutuneen, pelokkaan ihmisen luottamuksen. Pienikin ele tai teko voi lohduttaa ja antaa voimaa uupuneelle ja uskoa uuteen päivään, se voi olla virkistävä kuin lasillinen kylmää vettä janoon nääntyvälle.

Me olemme Jumalan kädet täällä maailmassa, lohdutetaan, lohdutetaan, siihen meidät on kutsuttu.

Herran suuna, käsinä vaellamme yhdessä, että kaikki maailma voisi Isään uskoa. V. 428:3

Marja-Leena Kuitunen

Kuva Eero Valangon