Sisäinen kamppailu

”OTA RAHAT – EI JUUDAS, EI – OTA RAHAT…” nämä vuorosanat liittyivät Ristintiellä – pääsiäisnäytelmään. Tuo dramaattinen hetki koko pääsiäisen tapahtumia ajatellen oli käänteentekevä. Juudaksen pään sisällä käyty ”kaksintaistelu” hyvän ja pahan välillä ratkaisi tapahtumien kulun kaikkien tietämällä tavalla. Tuo kuviteltu keskustelu on tuttu varmaan meille jokaiselle. Klassinen kuvaus tilanteesta on se, kun olkapäällämme istuu vanha vihtahousu kuiskutellen kaikenlaista korvaamme ja toisella olkapäällä taas enkeliksi pukeutunut omatunto, varoitellen meitä tekemästä pahaa.

Hyvän- ja pahanvälinen taistelu on todellisuutta tänäänkin. Vanha luontomme, joka kehossamme asuu, ei ole parannusta tehnyt vaan pyrkii itsekkäisiin ja oman edun ratkaisuihin. Se on kuin sisällissotaa, kun liha taistelee Henkeä vastaan. Jumalan henki pyrkii uudistamaan ja toimimaan Jumalan tahdon mukaan. Mutta itsekäs luontomme haraa vastaan minkä ehtii.

Meidän on helppo osoittaa sormella Juudasta näin jälkeenpäin väärästä valinnasta. Ehkäpä hän järkeili tilannetta niin, että kyllä Jeesus lopulta hoitaa homman kotiin. Mekin voimme selitellä tekemisiämme omalletunnolle parhain päin niin, ettemme lopulta tiedä mikä on Jumalan tahto ja mikä ei. Pidetään siksi omatunto puhtaana ja katse kohti Kristusta, niin eiköhän tästä selvitä maaliin saakka.

Hannu Hakala

Taustalla Eero Valangon ottama valokuva. 

Tuija Hokkasen ottama kuva ikonista Raamatusta edessä