Kylvää ja niittää

Mietteitä matkalle

Raamatussa on opetus kylvämisen ja niittämisen periaatteesta. Asia on puettu viljelijälle tuttuun muotoon, jonka periaatteen jokainen voi helposti ymmärtää, jos on ollut koulun biologian tunnilla hereillä. Jokainen meistä ymmärtää, että ilman siementä ei voi tapahtua kasvua ja siten emme voi odottaa myöskään hedelmää. Kuitenkaan siemen yksin ei riitä. Mikäli laitat vaikkapa porkkanansiemenen yksinään teräsalustalle, se ei lähde kasvamaan. Tarvitaan jotain enemmän, lämpöä, kosteutta ja maaperää, jossa siemen voisi itää ja aloittaa kasvunsa täysikokoiseksi porkkanaksi.

Keskustelin tästä erään ystävän kanssa, jolla on maatalousyrittäjän tausta. Ihmettelimme, että miksi siemen ei siellä lämpimässä ja kosteassa maaperässä homehdu itämisen sijasta. Tai miten on mahdollista, että varsin pienessä siemenessä voi olla kaikki kasvin perustarpeet läsnä. Samalla totesimme, että emme osaa selittää, miten kasvu itsessään voi syntyä tai mistä sen voima on peräisin.

Jeesus puhuu siemenestä ja maaperästä kylväjävertauksen yhteydessä Markuksen evankeliumin 4. luvussa. Tuossa lyhyessä opetuksessa Jeesus vertaa siementä evankeliumiin ja maaperää meidän sydämiimme. Jeesuksen vertauksessa annetaan ymmärtää, että kaikki sydämet eivät ole otollista maaperää kasvulle, jota tarjottu siemen, tässä tapauksessa evankeliumi, tarvitsee. Evankeliumi on sellaisenaan hyvää siementä, mutta maaperä, jonka se kohtaa ei aina ole vastaanottavainen ja joskus se koituu koko siemenen kohtaloksi. Voiko olla jopa niin, että siemen laskeutuu teräsalustalle.

Kristus kutsuu meitä olemaan ja muuttumaan hyväksi maaperäksi ellemme sitä vielä ole. Evankeliumi voi lähteä juuri sinun sydämessäsi mahtavaan kasvuun ja tuottaa käsittämättömän suurta hedelmää. Evankeliumin tarkoitus on ennen muuta tuoda ihminen Jumalan yhteyteen ja toisaalta olla läsnä ihmisissä, jotka sen on saanut kokea.

Sinua siunaten

Eero Haarala

Oppilaitospastori, Helluntaikirkko