Elämän takatalvesta kohti kevättä

Elämän takatalvesta kohti kevättä

Olemme tänä keväänä saaneet nauttia monta viikkoa auringonvalosta sekä keväisestä lämmöstä ja veden lirinästä. Välillä joinakin aamuina olemme kuitenkin heränneet siihen, että pakkanen narskuu ja piha on jälleen lumen peitossa. Takatalvi iski. Joillekin takatalvi voi olla mieluisa yllätys, kun taas toisille kevättä jo kovasti odottaville hienoinen pettymys.

Elämässäkin meillä on joskus takatalvia. Sellaisia elämän takatalvia, jotka tuovat elämäämme kylmyyttä, surua, ahdistusta ja pimeyttä. Silloin haluaisimme vain tietää vastauksen kysymykseen ”miksi?”.

Takatalvesta huolimatta kevään tulo on vuoden kierrossa vääjäämätöntä. Valoisuus lisääntyy päivä päivältä ja kevään lämpö ja vehreys saapuu vielä ympärillemme kuin huomaamatta. Näin on, vaikka talven pimeimpänä hetkenä on vaikea uskoa, että mitään valoa ja lämpöä voisi enää koskaan tullakaan. Niin on myös elämän takatalvessa. Maailmassa on paljon valoa, rakkautta ja toivoa. Suurimmillaan sen tuo mukanaan Jumalamme, joka lahjoittaa meille tulevaisuuden ja toivon. ”Ottakaamme opiksemme, pyrkikäämme tuntemaan Herra! Hän tulee, se on varmaa kuin aamun koitto. Hän tulee kuin sade, kuin kevätsade, joka kastelee maan.” (Hoos. 6:3)

Maini Salmi nuorisopastori

Maisemakuva Eero Valanko

Mainin kuva: Päivi Kettunen