Sankareita, onko heitä? - Mietteitä matkalle
Jeesukseen uskovan ei tarvitse yrittää olla oman elämänsä sankari. Aina ei tarvitse jaksaa, kaikkeen ei tarvitse pystyä ja kaikkea ei tarvitse osata. Saat myöntää rajallisuutesi.
Jokainen meistä väsyy ja nääntyy tavallisen arjen keskellä työn ja huolien alla. Vain Herramme on se, joka ei väsy eikä näänny. Jokainen meistä uupuu ja kaatuu kun paineet käyvät yli voimien. Mutta Herramme on se, joka nostaa. Hän on voimallinen auttamaan.
Uskovan elämä ei kulje voitosta voittoon, tai ainakin siinä välillä on jotain muuta. Elämä kulkee ennemminkin niin, että Herra sallii kompurointia, jotta löytäisimme hänestä kestävän tuen. Herra sallii pimeyttä, että luottaisimme itsemme hänen johdatukseensa. Hän sallii aaltojen lyövän yli purren, että kiinnittyisimme häneen. Hän sallii sellaista, joka murtaa omavaraisuuden. Hän sallii meille kokemuksia, joissa omat suunnitelmat murenevat ja voimat valuvat maahan. Hän sallii mahdottomia esteitä, että etsisimme häntä.
Ahdistuksen hetket tuntuvat ahdistavina. Toivottomuus ottaa helposti valtaansa kenet tahansa. Väsymys painaa maahan. Kaiken lamaannuttavan ja näännyttävän keskellä on lähde, joka ei ehdy. Eikö juuri vastoinkäymisten päivien varalta rakas Vapahtajamme luvannut: Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.
Herramme kirkastakoon sinulle kasvonsa!
Tuula Suuronen
2021-02-18 06:00:00.0