Tiedote:
Kirkon viestintä

Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan yhteiskuntarauha edellyttää vääryyksien korjaamista ja ehkäisemistä, oikeudenmukaisuuden toteutumista ja ihmisten tasapuolista kohtelua. Tällaisen sovinnon tilan ylläpitäminen on hänen mukaansa julkisen vallan tehtävä.

Luoma pohti vuoden 1918 merkkivuoden teemaa, sovintoa, saarnatessaan itsenäisyyspäivän ekumeenisessa jumalanpalveluksessa Helsingin tuomiokirkossa. Sovinto on hänen mukaansa paitsi anteeksiantoa ja vihanpidon lopettamista, myös yhteiskunnallinen tila, joka ilmenee yhteiskuntarauhana ja jonka rakentamisessa tarvitaan jokaista.

”Kun eduskunta säätää lakeja, se pyrkii niiden valmistelussa ottamaan tasapuolisesti huomioon erilaiset näkökulmat. Kun viranomaiset soveltavat lakeja käytäntöön, heidän ohjenuoranaan on kansalaisten yhdenvertaisuus. Ja kun tuomioistuimet käsittelevät niille tulevia asioita, ne pyrkivät oikeudenmukaisiin ratkaisuihin eri osapuolten välillä. Näin ne pitävät jokainen omalta osaltaan yllä sovinnontilaa, jonka vastakohta olisi kaaos.”

Viisaus etsii mahdollisimman monia koskevaa hyvää

Vanhan testamentin Toisen aikakirjan pohjalta (2. Aik. 1: 7–12) saarnannut arkkipiispa siteerasi kuningas Salomon rukousta, jossa tämä pyytää Jumalalta viisautta kansansa johtamiseen. Jumala tarjosi Salomolle mahdollisuutta pyytää mitä tahansa, mutta Salomo ei tavoitellut omaa etua eikä varmistellut omaa asemaansa.

Salomon rukous kuvaa Luoman mukaan hyvin viisautta: viisaus etsii sellaista hyvää, joka koskee mahdollisimman monia ja pyrkii hahmottamaan kokonaisuuksia, jotta yksittäiset ratkaisut olisivat sopusoinnussa toistensa kanssa.

”Viisaus oppii kokemuksesta mutta karttaa jälkiviisautta. Viisaus tähyää määrätietoisesti tulevaisuuteen ja säilyttää toivonsa suurtenkin vaikeuksien keskellä. Viisaus etsii oikeudenmukaisuutta, sillä sen varaan rakentuu rauha. Viisaus etsii sovintoa ihmisten välille ja sovinnon edellytyksiä yhteiskunnassa.”

Tapio Luoma muistutti, että viisautta tarvitaan erityisesti silloin, kun ilmapiiri kiristyy ja kun hyvän tulevaisuuden tavoittelemisessa ei enää pidetä kaikkia mukana.

”Viisaus ei tee itsestään numeroa toisin kuin se älykkyyden muoto, joka etsii puheissa ja sosiaalisen median kentillä nopeita ja helppoja irtopisteitä näppärillä sutkauksilla ja nolaavilla sivalluksilla. Viisaus katselee todellisuutta ja ristiriitoja lempeästi ja kärsivällisesti. Viisaus luottaa siihen, että vaikeudet voitetaan.”