Jo riittää!

Välillä elämä on sellaista sillisalaattia tai sekametelisoppaa, että ajatusta on vaikea saada pidettyä kasassa ja ydin hajoaa.  Ruuhkavuosia elävälle tuttua. Ehkä liiankin tuttua. Jatkuvaksi olotilaksi muotoutunut levottomuus uuvuttaa.

Ajatuksen ja tekemisen ruuhkassa olisi hyvä välillä ottaa breikki, ajaa sivuun tauolle ja pysäyttää meno.

Oman elämänsä ruuhkassa Elia, Vanhan testamentin profeetta, lähti autiomaahan, hiljaisuuteen ja yksinäisyyteen. Pää ja sielu oli täynnä vaatimuksia, vastuuta ja vaativia tilanteita. Se purkautui rukoukseksi: Jo riittää, Herra! Elia rohkaisee meitäkin sanomaan suoraan asiat rukouksessa.

Yksinäisyydessä , hiljaisuudessa, kaukana kaikesta Elia paneutui makuulle ja nukkui. Uni tekee hyvää. Sydän kiittää. Siellä unien lomassa enkeli hoiti Eliaa. Hyvän ruoan myötä voimat palautuivat. Elia jaksoi seuraavan taipaleen eteenpäin. Hiljaisessa tuulen huminassa Jumalan henki kosketti kaikkeen väsynyttä.   Ja Jumalan sanan kautta elämä sai uuden suunnan. Uuden toivon.

Käännytäänkö seuraavalle levähdyspaikalle!

Tuula Suuronen