Vanha hautausmaa

Kirkkoniementie 2, 51200 Kangasniemi

Vanha hautausmaa

 

 

Savolaisen perinteen mukaan kalmistosaaria on käytetty laajalti hautapaikkoina 1600-luvulle saakka. Vaikka pitäjäämme perustettiin hautausmaa 1650-luvulla, hautaamista saariin ym. paikkoihin jatkettiin luultavasti n. 1720-luvulle saakka. Pitäjän laajuuden ja huonojen tieolojen vuoksi tämä oli täysin ymmärrettävää.

Kuva: Simo Kompan kokoelma

Perustettu hautausmaa oli aluksi vaatimaton kooltaan. Varakkaat vainajat haudattiin kirkon lattian alle. Hautausmaan ensimmäinen laajennus tehtiin kuitenkin vasta 1809, toinen 1853, kolmas 1889 ja neljäs 1919. Nykyinen pinta-ala on 3,5 hehtaaria.

Aluetta ympäröivä huonokuntoinen puuaita korvattiin kiviaidalla 1818. Tällä toimenpiteellä estettiin kotieläinten, lähinnä irrallaan kuljeskelevien vuohien ja sikojen pääseminen hautausmaalle.

Jo 1880-luvulla kutsuttiin lääninpuutarhuri antamaan neuvoja puiden istuttamista ja kirkonmäen alueiden tasoittamista varten. 1920-luvulla rakennettiin vesijohto ja  1930-luvulla tehtiin mittavia kunnostustöitä, joista v. 1935 silloinen kirkkoherra J.F.Kuorikoski kirjoitti tyytyväisenä Mikkelin Sanomissa: ”Hautausmaalla oleva syvä notko täytettiin, käytävät avattiin, kiviaitaa siirrettiin ja korjattiin. Myöskin on sinne istutettu uusia puita ja kastelua varten on hankittu vesisäiliö kellotapulin viereen.”

Hautausmaan nykyisin käytössä oleva hautapaikkakartta on tehty vuonna 1937. Sen mukaan hautapaikkoja on kaikkiaan 6250. Hautausmaalla ei ole enää hautaamattomia alueita, vaan hautaukset tapahtuvat pääasiassa vanhoihin sukuhautoihin ja jäljellä oleviin yksittäisiin hautoihin. Syvähautaus on ollut käytössä vuodesta 1958. Luettelot haudatuista alkavat vuodesta 1685, mutta hautasijakartat vasta vuodesta 1937.

Koneellinen haudankaivuu aloitettiin v. 1983 ja nykyisin sen suorittaa Jukka Klemola/Teerikangas Oy

SANKARIHAUTA-ALUE

1939-1945 käytyjen sotien 312 sankarivainajaa on haudattu kirkon länsipuolelle. 18.1.1953 kirkkovaltuuston kokouksessa valittiin sankaripatsastoimikuntaan seurakunnan edustajina kansanedustaja Wiljam Sarjalaja pastori Oiva Kojo. Toimikunta hyväksyi vasta toisen Lauri Leppäsen tekemän patsasehdotuksen Kuoleva soturi. Patsaan paljastustilaisuus oli 23.9.1956.

 

MUISTOMERKIT

Talvi ja jatkosodassa kaatuneille kangasniemeläisille sankarivainajille pystytetiin muistomerkki syksyllä 2017. Sen paljastustilaisuus oli talvisodan syttymispäivänä 30.11.

Vapaussodan muistomerkki pystytettiin kaatuneiden muistoksi Kangasniemen kunnan toimesta 9.10.1920 rakennusmestari A.J Blombergin piirustuksen  mukaisena. 

v. 1918 sodassa vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkin on pystyttänyt Kangasniemen Työväenyhdistys. Marraskuussa 2017on haudalle pystytetty myös muualla surmansa saaneiden kangasniemeläisten muistokivi.

Vanhalla hautausmaalla on myös muualle haudattujen vainajien muistokivi ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.

MUISTOLEHTO

Muistolehto sijaitsee kirkon länsipuolella, sankarihauta-alueen ja varsinaisen hautausmaa-alueen välissä. Tuhka kätketään ilman uurnaa, nurmen alle, sulan maan aikana. Alueelle ei pysytetä hautakiviä, vaan metalliset muistolaatat kiinnitetään alueen takalaidassa olevaan kiviaitaan.

Omaisille ei ilmoiteta tarkkaa hautapaikkaa.

Muistolehdon ja yhteismuistomerkin on suunnitellut hortonomi Seija Kotilainen. Kivitasolle voidaan tuoda tuhkaukseen menevän vainajan siunaustilaisuudesta tulevat kukkalaitteet ja se toimii muistolehdon yhteisenä kukka-ja kynttilätervehdysten jättöpaikkana.

 

VANHAN HAUTAUSMAAN KARTTA

HAUTOJEN HOITO

 

 

TIEDOTE HAUTOJEN HOIDOSTA:

UUSIA haudanhoitosopimuksia kesälle 2018 voi tilata 30.4.2018 saakka puhelinnumerosta 0400 143 612 tai sähköpostitse tuija.hokkanen(a)evl.fi.

2.5.2018 alkaen hautojen hoitoon liittyviin kysymyksiin vastaa Anne Laitinen, puh. 0400 143 612.

 

...............................................................................................................................................................................

Hautausmaillamme hoidetaan vuosittain noin 1500 hautaa. Hoitosopimuksen voi tehdä yhden, viiden tai kymmenen vuoden ajaksi. Perunkirjoituksen yhteydessä tehdään myös 20 vuoden sopimuksia. Hoitosopimus pitää sisällään joko kesäkukka- tai perennahoidon, sekä siihen kuuluvat kukat. Hoitoon kuuluu keväällä tapahtuva kukkatilan kunnostustyö, kukkien istutus ja hoito.

Kunnostus ja hoitokausi alkaa 2.5. ja päättyy 31.8. Kukat istutetaan haudoille vasta yöhallojen mentyä, eli noin 10.6. alkaen.

Teemme myös haudan kasteluhoitosopimuksia. Tällöin omainen istuttaa kukat ja seurakunnan työntekijät kastelevat ja lannoittavat ne.

Toivomme, että omaiset eivät istuttaisi hoitohaudoille lisäkukkia, koska tiukassa kasvustossa homeen ja muiden kasvitautien esiintyminen lisääntyy. Sen sijaan leikkokukkia voi tuoda erilliseen maljakkoon. 

Pysäköinti