Vanha hautausmaa

Kirkkoniementie 2, 51200 Kangasniemi

Vanha hautausmaa

HAUTATOIMI (Hautapaikat, hautaukset ym) Reijo Kilpelä 0400 143 613 (lomalla 21.6. - 22.7.2018, sijaisena Anne Metsoila)

HAUTOJEN HOITO: Anne Laitinen 0400 143 612

 

Savolaisen perinteen mukaan kalmistosaaria on käytetty laajalti hautapaikkoina 1600-luvulle saakka. Vaikka pitäjäämme perustettiin hautausmaa 1650-luvulla, hautaamista saariin ym. paikkoihin jatkettiin luultavasti n. 1720-luvulle saakka. Pitäjän laajuuden ja huonojen tieolojen vuoksi tämä oli täysin ymmärrettävää.

Kuva: Simo Kompan kokoelma

Perustettu hautausmaa oli aluksi vaatimaton kooltaan. Varakkaat vainajat haudattiin kirkon lattian alle. Hautausmaan ensimmäinen laajennus tehtiin kuitenkin vasta 1809, toinen 1853, kolmas 1889 ja neljäs 1919. Nykyinen pinta-ala on 3,5 hehtaaria.

Aluetta ympäröivä huonokuntoinen puuaita korvattiin kiviaidalla 1818. Tällä toimenpiteellä estettiin kotieläinten, lähinnä irrallaan kuljeskelevien vuohien ja sikojen pääseminen hautausmaalle.

Jo 1880-luvulla kutsuttiin lääninpuutarhuri antamaan neuvoja puiden istuttamista ja kirkonmäen alueiden tasoittamista varten. 1920-luvulla rakennettiin vesijohto ja  1930-luvulla tehtiin mittavia kunnostustöitä, joista v. 1935 silloinen kirkkoherra J.F.Kuorikoski kirjoitti tyytyväisenä Mikkelin Sanomissa: ”Hautausmaalla oleva syvä notko täytettiin, käytävät avattiin, kiviaitaa siirrettiin ja korjattiin. Myöskin on sinne istutettu uusia puita ja kastelua varten on hankittu vesisäiliö kellotapulin viereen.”

Hautausmaan nykyisin käytössä oleva hautapaikkakartta on tehty vuonna 1937. Sen mukaan hautapaikkoja on kaikkiaan 6250. Hautausmaalla ei ole enää hautaamattomia alueita, vaan hautaukset tapahtuvat pääasiassa vanhoihin sukuhautoihin ja jäljellä oleviin yksittäisiin hautoihin. Syvähautaus on ollut käytössä vuodesta 1958. Luettelot haudatuista alkavat vuodesta 1685, mutta hautasijakartat vasta vuodesta 1937.

Koneellinen haudankaivuu aloitettiin v. 1983 ja nykyisin sen suorittaa Jukka Klemola/Teerikangas Oy

SANKARIHAUTA-ALUE

1939-1945 käytyjen sotien 312 sankarivainajaa on haudattu kirkon länsipuolelle. 18.1.1953 kirkkovaltuuston kokouksessa valittiin sankaripatsastoimikuntaan seurakunnan edustajina kansanedustaja Wiljam Sarjalaja pastori Oiva Kojo. Toimikunta hyväksyi vasta toisen Lauri Leppäsen tekemän patsasehdotuksen Kuoleva soturi. Patsaan paljastustilaisuus oli 23.9.1956.

 

MUISTOMERKIT

Talvi ja jatkosodassa kaatuneille kangasniemeläisille sankarivainajille pystytetiin muistomerkki syksyllä 2017. Sen paljastustilaisuus oli talvisodan syttymispäivänä 30.11.