Jumalanpalvelukset 

ovat yleensä sunnuntaisin klo 10 Kangasniemen kirkossa. Gospelmessua vietetään kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina, jolloin musiikista vastaa Syvä Huokaus -yhtye. Olet lämpimästi tervetullut mukaan myös seurakunnan FacebookLinkki avautuu uudessa välilehdessä- ja YouTubeLinkki avautuu uudessa välilehdessä-kanavien kautta.

Seurakuntatoimisto/kirkkoherranvirasto avoinna arkisin 9-12,
puh. 0400 143 600 tai kangasniemen.kirkkoherranvirasto@evl.fi.
Osoite: Otto Mannisen tie 2, 51200 Kangasniemi
(kunnantalon 2.krs, käynti pääovesta, oikealle portaat ylös/hissillä 2.kerros)

Papit

Kirkkoherra (vt.) Ville Tikkanen, p. 0400 143 601, ville.t.tikkanen@evl.fi

Seurakuntapastori Tuula Suuronen,  p. 0400 143 603, tuula.suuronen@evl.fi

Seurakuntapastori Päivi Liukkonen, p. 0400 143 607, paivi.liukkonen@evl.fi

Seurakuntatoimisto 

Toimistosihteeri Outi Virtakallio p. 0400 143600 ark. klo 9-12

Diakoniatyö

Yhteydenotot mielellään puhelimitse ma-pe klo 9-15. Jätä soittopyyntö, jos en pysty vastaamaan. 

Diakonissa Eija Kuitunen, p. 0400 143 606

Palveleva puhelin palvelee joka ilta klo 18-24 numerossa 0400 221 180.

Lisätietoa palvelevasta puhelimesta ja chatistä löydät tämän linkin takaa.
 


(Kuva Gerd Altmann Pixabaystä)


Kirkkoherran kirjoitus: Aikamoista!

No nyt se on täällä. Kirkkovuoden pääpäivä, pääsiäinen nimittäin. Kun joka vuosi sitä erikseen arvuuttelee, milloin sen aika on. Sillä toisin kuin joululla tai monella muulla juhlapyhällä, pääsiäisellä ei ole kalenteriin vakiintunutta päivämäärää. Sen ajankohta vaihtelee vuodesta riippuen.

Miten pääsiäisen sijoittuminen almanakkoihin sitten lasketaan? Ensiksikin täytyy erottaa toisistaan juutalainen ja kristillinen pääsiäinen, joista keskityn nyt kristillisen pääsiäisen ajankohtaan. Siinäkin on tosin eroavuuksia läntisen ja itäisen kristikunnan välillä, koska itäinen laskee pääsiäisen yhä juliaanisen kalenterin eli vanhan ajanlaskun mukaan. Suomen ortodoksinen kirkko kulkee tässä kuitenkin läntisen kirkon tahtiin ja seuraa gregoriaanista kalenteria.

Pääsiäisen laskemisesta tehtiin päätös vuoden 325 Nikean kirkolliskokouksessa, koska haluttiin, että kristityt viettäisivät suurinta juhlaansa keskenään yhtä aikaa. Nikean päätöksen mukaan pääsiäispäivä on aina ”kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai”. Mutta ei tämäkään ole aivan satavarma laskukaava, sillä kevätpäiväntasauksen ja täydenkuun ajankohtien määritteleminenkin voi vaihdella. Joka tapauksessa voidaan todeta, että pääsiäinen sijoittuu aikavälille 22. maaliskuuta - 25. huhtikuuta. Aikamoinen vaihteluväli kuitenkin!

Tänä vuonna pääsiäistä vietämme 31. maaliskuuta. Siihen liittyy puolestaan toinen kiinnostava aikailmiö. Pääsiäisyönä nimittäin siirrytään kesäaikaan. Viisarit pyöräytetään tunti eteenpäin. Oltiinpa kesäajasta ja kellojen siirtelystä mitä mieltä tahansa, tämä tuo pääsiäiseemme tänä vuonna mielenkiintoisen lisän.

Pääsiäisen ydinsanoma kristityille on Jeesuksen ylösnousemus, nouseminen kuolleista. Kun sitä ajattelee logiikan ja ihmisjärjen kannalta, se ei voi pitää paikkaansa. Ylösnousemus järkyttää luonnonlakeja ja ymmärrystämme siitä, mikä on todella mahdollista. Siinä mielessä, ensimmäinen pääsiäinen, se kun Jeesus väitetysti nousi kuolleista, merkitsee uuden ajan alkua. Siis siirtymistä ei vain kesäaikaan, vaan johonkin täysin uudenlaiseen aikaan, kohti ennen tuntematonta valoa, kohti aivan uutta todellisuutta. Maailma ei ole enää entisensä.

Ylösnousemus, taivas, iankaikkinen elämä eivät ole järjen, vaan uskon asioita. Pääsiäinen on yksittäisen ihmisen uskon ja koko kristillisen kirkon tärkein juhla. Pääsiäisestä lasketaan helatorstai ja helluntai. Pääsiäisen takia vietetään joulua ja muita kirkkovuoden pyhiä. Sunnuntai on kristittyjen pyhä päivä, koska juuri sunnuntaiaamuna hauta oli tyhjä, silloin ensimmäisen kerran julistettiin, että Jeesus on ylösnoussut.

Mutta sitten vielä. Kun tänä pääsiäisenä on sunnuntaina kirkoissa ympäri maailman ensin iloittu ja ihmetelty taas kerran pääsiäisen aikamoista sanomaa, tuleekin heti perään maanantai, huhtikuun ensimmäinen päivä. Se on uskomiselle aika osuva päivä, nimittäin aprillipäivä. Usko voi sisältää tietoa, mutta ei voi koskaan olla pelkkää faktaa vailla kyselemistä ja epäilyä. Voi olla, että aprillipäivä saattaa saman tien koettaa horjuttaa pääsiäisen suurta viestiä: ”Jeesus on ylösnoussut! Aprillia, eipäs olekaan!” Usko voi ja ehkä sen pitääkin olla myös jatkuvaa liikettä varmuuden ja epävarmuuden, vastausten ja kysymysten välillä.

Ainakin minä tarvitsen uskolleni vahvistusta uudelleen ja uudelleen. Siksi kristityt kokoontuvat yhteen myös pääsiäisenä. Etsimään luottamusta, hakemaan lohdutusta, pyytämään turvaa ja tukeutumaan johonkin, mikä kestää. Jos pääsiäisen ajankohta ei ehkä pysykään ja vaikka kellojen kääntelyt tai kuravesijutut aiheuttavat lähinnä harmitusta, pääsiäisen sanoma on tänäkin vuonna tismalleen sama kuin se oli ihan ekalla kerralla. Valo voi voittaa pimeän, hyvyys voittaa pahan, rakkaus voittaa pelon ja elämä voittaa kuoleman.

Usko tai älä, pääsiäisen ilo ja valo on sinuakin varten. Siksi, toivotan sinutkin, juuri sellaisena kuin olet, mukaan pääsiäisen tilaisuuksiin Kangasniemen kirkossa!

Siunattua pääsiäistä 2024!

Ville Tikkanen, vt. kirkkoherra